Onko organisaatiosi designvetoinen?

Tässä kuuden kohdan tarkistuslista, jolla voit testata, onko organisaatiosi designvetoinen.

1. Design-prosessi

Noudatatteko design-prosessia? Työskenteleekö designin parissa monialainen tiimi?

Mitä se tarkoittaa: Vaikka jotkin innovaatiot syntyvät odottamatta, design-prosessi voi merkittävästi nopeuttaa designia ja parantaa sen laatua. Se tarkoittaa myös eri alojen yhdistämistä, oli kyse liiketoiminnasta, sosiologiasta, teknologiasta tai designista. Mitä tehokkaampi design-prosessi yrityksellä on, sitä enemmän se voi julkaista ominaisuuksia ja oppia uutta potentiaalisista asiakkaista.

2. Design-resurssit

Onko yrityksessä riittävästi designin tekijöitä ja ongelmanratkaisijoita? Onko resursseja design-tutkimukseen tai asiakaskyselyihin?

Mitä se tarkoittaa: Design on myös käsityötä. On työntekijöitä, jotka hallitsevat ammattinsa ja osaavat myös ratkaista ongelmia, eivät vain luoda niitä. Designerit osaavat myös kysyä oikeita kysymyksiä, eivät vain vastata niihin – he voivat olla paljon muutakin kuin ongelmanratkaisijoita. Tämä tuo paljon joustavuutta, kun monet työntekijät osaavat paitsi kysyä kysymyksiä myös ratkaista ne. Hyvillä kehittäjillä voi myös olla hyvä silmä design-ongelmien ratkaisemiseen.

Suurin osa toimistotyöntekijöistä ei ole vieläkään murtanut Powerpoint/Excel/Word-muuria – teknologiastartupeissa hyvin harvat ominaisuudet julkaistaan oikeasti noilla ohjelmilla.

3. Viestintä

Kuinka läpinäkyvää ja ennakoivaa viestintä on design-vaiheessa? Keitä prosessiin osallistuu?

Mitä se tarkoittaa: Mitä kokeneempi designer on, sitä enemmän hän viestii. Viestintä on olennaista turhan työn välttämiseksi, kaikkien sitouttamiseksi ja designin laadun parantamiseksi. Kaikkien ei tarvitse tehdä designpäätöksiä, mutta designien tehokas viestiminen ehkäisee virheitä ja lisää tietoisuutta designista.

4. Budjetti

Onko designille oma neljännesvuosibudjetti, ja voivatko designerit suunnitella budjetin itse?

Mitä se tarkoittaa: Vastuullisilla ja kokeneilla designereilla on pääsy ammattilaisverkostoon, ja he osaavat saada rahalle vastinetta. Sen sijaan, että pyydetään rahaa materiaaleihin tai pieniin ulkoistettuihin tehtäviin, pitäisi olla tavoitteet ja budjetti, jolla tavoite saavutetaan tietyssä ajassa. Jos nämä kaksi täyttyvät, designerit ovat käyttäneet rahan viisaasti. Aina ei ole paras vaihtoehto palkata uutta tyyppiä talon sisälle, vaan ostaa palveluita kyseisen alan ammattilaiselta. Se voi säästää rahaa pitkällä aikavälillä.

5. Koulutus

Onko työntekijöillä mahdollisuuksia kouluttautua?

Mitä se tarkoittaa: Design-konferenssit ovat loistava tapa löytää uusia näkökulmia designiin, tavata kollegoita ja oppia lisää alasta. Uusien kirjojen lukeminen silloin tällöin ei myöskään haittaa. Tai osallistuminen design-työpajaan. Tai mentori.

Muutamia design-konferensseja:

• http://interaction16.ixda.org/
• http://smashingconf.com/

6. Hallitus ja johtoryhmä

Onko hallituksessa tai johtoryhmässä designer, joka vastaa design-strategiasta?

Mitä se tarkoittaa: Kaikki tiivistyy tähän viimeiseen kohtaan – on todennäköistä, että kaikki viisi muuta kohtaa ovat kunnossa, jos kuudes kohta on kunnossa. Ja päinvastoin. Designia otetaan vakavasti vain, jos se on mukana päätöksenteossa organisaation kaikilla tasoilla. Jos yksikään designer ei ole mukana päätöksenteossa, se näkyy siinä, miten resurssit jaetaan. Yleensä tämä kuudes kohta on kunnossa vain, jos yrityksellä on designer-perustaja TAI jos yritys taistelee markkinaosuuksista alan parhaiden kanssa globaalissa kilpailussa. Useimmat yritykset puhuvat kauniisti – ne ovat designin puolella, mutta vetäytyvät, kun tullaan tähän viimeiseen, kuudenteen kohtaan, joka on niistä kaikista tärkein.

Miten tilanteen voi korjata?

Tapoja on kaksi:

1. Korjaa kohta 6 ja odota.
2. Korjaa kohdat 1, 2, 3, 4 ja 5.

(…mutta luultavasti olisi helpompaa korjata vain kohta 6).