Interaction 17 -konferenssin kooste, osa 1

Yli 1 000 tissainjohtajaa, ammattilaist ja opiskelijaa kokoontu IxDA:n kymmenentee vuosittaisee tapahtumaa – kuus päivää tapahtumii, puheenvuoroloi, työpajoi ja palkintoloi.

Maailman tuoreitten käänteitten takii esil ol paljo kysymys siit, mikä on meiän tissaintyön tarkotus ja miten yhteistyöl muitten kans saahaa aikaa vaikutust.

Muutama teema nous konferenssis esii yhä uuestaa:

tissaintyön eettine pohja ja tarkotus
suunnittelu AR- ja VR-ympäristöihi
yhteiskunnalline vaikuttavuus ja yrittäjyys
organisaatioloin ja tiimilöin muuttamine tissainvetosemmiks
AI:n ja koneoppimisen hyöyntämine tissainis

HCD:n kritiikki

Maanantain kohokohta ol ehottomast Thomas Wendtin puheenvuoro ”Critique of Human-Centered Design”.

Paneeli puheenvuoron jälkee – Thomas Wendt keskel

Ensinnäkii tää kaveri on kova jätkä – sen suoruutta on pakko rakastaa. Se haasto ihmiskeskeisen tissainin perustan ja sano, ettei se tunnista omii paradoksejaa:

Et sie tunne ongelmaa, jos et oo ehottant ratkasuu.
Et sie voi ehottaa ratkasuu, jos et tunne ongelmaa.

HCD typistetää usee pelkäks:

Ongelma + HCD = ratkasu…?

Se myös panoo ihmisen keskiöö miettimättä kunnol, mitä ihmine oikeest haluu. Ihmisel ei oo samoi tarpeit ko kuluttajal tai markkinal. Automaatio tekköö asioist kuluttajil helppoi, mut omiin mieltymyksii perustuvii valintoi on vaikeemp tehä, ko oletusvaihtoehost on tehty nii helppo.

Esimerkkin se käytti Dash-nappei – tietyn brändin tuotteen tilaamine kotii on tosi helppoo, oli se sit hyväks siul tai ympäristöl tai ei. Se kannust tissainerei miettimää enemmä yleisöös ja taustal vaikuttavii logiikoi, ko ne suunnittelloot automatisoituloi käyttöliittymii.

Wendt on oikees siin, et tissainereil on valtaa, ko ne suunnittelloot UX-polkuloi, mut tissaintyön pitäis silti olla linjas organisaation tavotteitten kans. Oikee tissainer on se, kel on valta mis tahansa organisaatios. Tietyst tissainerit voi vaikuttaa päättäjii, jot ne huomiois taustal vaikuttavat logiikat, jos tarjol on parempii tai eettisempii vaihtoehtoi.

Koko konferenssin aja Chris Noessel ja Boon Chew tekit konferenssivierail näit erinomasii piirrosmuistiinpanoi.

Visuaaline hälinä häirittöö tarinankerrontaa

Gary Hustwit (myös Helvetica-leffan tekijä…!) huomautti puheenvuoros ”Unframed”, miten immersiiviset kokemukset, niinko elokuvalline VR, vaikuttaat varsinaisee tarinankerrontaa. Jos visuaalist hälinää on paljo ja kuvakulma on 360°, käyttäjät lakkaa helpost seuraamast kuultavaa tarinaa ja alkaa vaa kattella ympärilleen. Tarinan kannalt vois olla hyöyllist vähentää visuaalisen tiejon määrää niis vaiheis, mis tarina etenöö.

Joissai dialogikohtauksis se kars yksityiskohat ihan minimii, ko se kuvas 360°-elokuvaa. Samaa ongelmaa ei ollt, ko kuvakulma ol vaa 90°.

Ei pelkkää vuorovaikutussuunnitteluu

Vaik järjestön nimi on yhä Interaction Design Association, yhteisön suunta näyttää kääntyvä yleisemmäks. Voi olla, et kymmenen IxDA-vuuen jälkee mukan on enemmä kokeneit tissainjohtajii – moni puheenvuoro käsitteli sitä, miten tissainajattelul saahaa aikaa vaikutust ja muutetaa organisaatioloi. Opiskelijoitten tissainkisa pysy uskollisen juurillee – tämän vuuen teema ol ”Everyday Magic” http://sdc.ixda.org/

Osa 2 tulloo pian…

Viime vuon IxDA-konferenssi piettii Hesas (kotikentäl), nii suomalaisporukka ol New Yorkis tän vuon ilahuttavan iso. Erityiskiitos Henrik Rydbergil, ko se ol mukan New Yorkin järjestelytiimis ja auttoi järkkäämää meil vierailijoil erinomaset työpajat. Ai nii, ja Taiste ja Musiclock voitit Suomen kaikkien aikojen ensimmäisen IxDA-palkinnon!